Nyt on hyvä laittaa kesän kirja-asiat kuntoon. Saa valikoida itselle parasta luettavaa sekä miettiä tulijaisia ja kesällä juhlivia.

Omiksi kesäkirjoikseni olen valinnut kuusi kirjaa, joista osan olen jo ehtinyt lukeakin. Alastalon salia luen nyt yhdeksättä vuotta. Nautin todella tekstin rytmistä ja tunnelmasta, mutta liuta käsittämättömiä sanoja peräjälkeen hyydyttää lukemisen innon ajoittain. Sivulta 286 alkoi tarina vetää ja suorastaan koukutuin. Luen aina iltaisin ennen nukkumaan menoa, joka ilta, muuten uni ei tule. Olen hidas lukija, joten saatan viihtyä saman kirjan parissa muutaman viikon. Kun edellinen kirja loppuu, ei tunnu hyvältä siirtyä suoraan uuteen. Niinpä tässä välissä palaan muutamaksi illaksi vanhaan kunnon Alastaloon.

Uutuuskirjoista Elena Ferranten Uuden nimen tarina (jatkoa Loistavalle ystävälle) oli aivan huikea lukukokemus! Ferrante onnistuu kuvaamaan tyttöjen ja naisten elämää ja ystävyyttä niin osuvasti, että mietin, onko hän löytänyt ystävyydestä arkkityypit, joihin jokainen nainen pystyy samaistumaan. Itse ainakin peilasin koko ajan omaa elämääni Elenan ja Lilan vaiheisiin ja sain siitä lohtua ja ymmärrystä. Hän kuvaa asioita omaan makuuni vähän liiankin yksityiskohtaisesti, mutta tässä se toimii, sillä lukiessa tulee jännästi välillä tunne kuin olisi mukana tyttöjen elämässä yhtenä henkilönä.

 

Kesädekkariksi mökkilaiturille mukaan lähtee Håkan Nesserin Taivas Lontoon yllä. Olen lukenut Nesseriä paljon ja tykännyt kovasti. Hän kirjoittaa hyvin, tarinoissa on paljon tasoja ja sisältöä, ja kyllä niissä jännitystäkin riittää, vaan ei niinkään kaiken maailman eritteiden analysointia. Tämä kirja on nyt itsenäinen teos, ei Barbarotti- tai Van Veeteeren -sarjaa. Ai niin, kyllähän uusin Fred Vargas tulee luettavaksi myös, se on se seitsemäs kesäkirjani! Hänen hyvin kirjalliset, epätyypilliset dekkarit sijoittuvat Pariisiin tai sen liepeille.

 

Kristiina Vuoren uusin kirja Filippa sijoittuu pääosin Yläneen ja Kuitian kartanoihin. Päähenkilö Filippa on pahamaineisen Klaus Flemingin sisko ja joutuu elämään tämän käskyvallan alla. Kristiina Vuori kuvaa tarkasti historiaa ja luo erittäin kiinnostavan ajankuvan. Olen ollut hyvin ennakkoluuloinen, mutta turhaan. Kirjassa pitäydytään faktoissa, ja jos sellaista ei ole olemassa juuri kyseisen perheen tarinassa, hän kuvaa sen ajan tapakulttuuria yleensä. Turun Sanomissakin kirja sai todella hyvän arvion, sanoin kuin Kristiinan edellinen, Kaarnatuulet, josta myös pidin kovasti.

Paul Austerin uutuudelta odotan paljon. Kaikki hänen kaikki kirjansa eivät ole ollenkaan täysosumia, mutta tilastollisestikin nyt olisi sellaisen vuoro. Ainakin Hesari oli antanut kovin myönteisen arvion. Steinbeck on yksi suosikkikirjailijoitani ja parhaimmillaan Auster jatkaa perinnettä näennäisen kepeästä tekstin tuottamisesta.  Uusin kirjansa on nimeltään 4321, sivuja 1141!

Kirsikkana juhannuskakun päällä on ihana iki-klassikko Montgomeryn Sininen linna! Se, joka on rakastanut Anna-kirjoja ja Runotyttöjä ei voi olla hurmaantumatta tähän! Oman kappaleeni olen saanut äidiltäni, joka oli kirjakaupassa töissä. Olin lukioikäinen silloin. Löysin kirjan muutama vuosi sitten eräänä masentavana sunnuntaipäivänä, mutta kylläpä maailma muuttui kirjaa lukiessa. Se oli niin voimaannuttava ja hieno! Ja mikä parasta, Karisto otti siitä uuden painoksen, joten saan jakaa tätä onnea ja ihanuutta eteenpäin.

Lämpimiä kesäpäiviä ja ihania lukuhetkiä Pienestä Kirjapuodista toivotellen Katri.

Ps. löysimme kesäksi myös herkulliset Kuusankosken käsintehdyt lakritsi-suklaat. Makuina mm. valkosuklaa-vadelma -ja maitosuklaa-salmiakkilakritsa. Tulkaa maistamaan! 🙂